Mitä seksuaalisuus edes tarkoittaa? -on kysymys, johon me seksologit aika ajoin törmäämme. Yksi iso ennakkoajatus usein on, että seksuaalisuus olisi yhtä kuin seksi ja me seksologeina, kuten seksuaaliterapeutteina, seksuaalikasvattajina ja seksuaalineuvojina puhuisimme vain ja ainoastaan seksistä. Asia ei kuitenkaan ole niin ja tämän blogitekstin tarkoitus on ensisijaisesti laajentaa maailmankuvaa seksuaalisuuden teeman äärellä.
Seksuaalisuus on osa jokaista meitä kohuiästä kuolemaan saakka. Esimerkiksi kirjallisuudessa seksuaalisuus jaetaan usein eettisiin, kulttuurisiin, biologisiin ja psykologisiin osa-alueisiin. Eettisiin voidaan määrittää ihanteet, uskonnolliset käsitykset, moraalikäsitykset ja arvot. Kulttuurisiin taas perhe, naapurit ja ystävät, koulu, seurustelu, avioliitto, lait, tavat, media ja mainonta. Biologisiin ulottuvuuksiin sisällytetään lisääntyminen, raskauden ehkäisy, seksuaaliset reaktiot, kasvu ja kehitys, fyysinen ulkonäkö, sukuelinten rakenne & toiminta ja psykologisiin tunteet, elämykset, minäkäsitys, motivaatio ja ilmaisukyky (Lähde: Paananen ym. 2006). Ihminen ei välttämättä tiedostaen toteuta näitä kaikkia seksuaalisuuden ulottuvuuksien osa alueita, mutta voinemme jo tämän listauksen perusteella todeta, että seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämän ajan.
WHO taas määrittelee seksuaalisuuteen sukupuoli-identiteetin, sukupuoliroolit, seksuaalisen suuntautumisen, nautinnon, suhteet ja lisääntymisen. Seksuaalisuuden kokemuksia ja ilmenemismuotoja ovat WHO:n mukaan ajatukset, fantasiat, halut, uskomukset, asenteet, käyttäytyminen, seksuaalisuuden harjoittaminen, roolit ja suhteet.
Loppujenlopuksi seksuaalisuus on aina jokaisen ihmisen yksilöllinen kokemus itsestä, eikä kukaan voi ulkopuolelta käsin määrittää, mitä kenenkin seksuaalisuus on, miten sitä tulisi ilmentää tai tai miten se pitäisi kokea. On kuitenkin hyvä ymmärtää sen laajuus ja ulottuvuudet ihmisyydessä ja siten oivaltaa, että seksuaalisuus on sitä mitä olemme ja seksi sitä, mitä teemme.
Seksuaalisuus on siis luonnollinen asia, joka on pohja erilaisille tarpeille jo lapsuudesta lähitien. Sillä jo pieni lapsi ilmentää omaa seksuaalisuuttaan ja tarpeitaan ensin hakeutumalla luontaisesti rinnalle saamaan ravintoa ja myöhemmin kiivetessään syliin hakemaan läheisyyttä. Lasten seksuaalikasvatukseen kuuluu myös oikean tiedon tarjoaminen lapsen ikätason mukaisesti seksuaalisuuden teemoista ja esimerkiksi tunnetaidot ovat tärkeä osa lapsen seksuaalikasvatusta ja kehitystä. Tunteiden sanoittamattomuuden haasteet näkyvät usein seksuaaliterapiassa aikuisiällä, kun vaikeasti lähestyttävä asia herättää voimakkaita tunteita, joita ei osatakaan sanoittaa tai joista ei uskalleta puhua, koska seksuaalisuuden teemat ovat olleet asia, joiden olemassaoloa on perheessä peitelty tai pahimmillaan siihen liittyvät asiat, kuten sooloseksin toteuttaminen on kiinni jäädessä kielletty.
Seksuaalisuuteen liittyy vahvasti myös seksuaalioikeudet, jotka ovat osa ihmisoikeuksia. Seksuaaliterveyden maailmanjärjestö World Accosiation for Sexual Health on listannut seksuaalioikeuksien julistuksen, jonka pääset lukemaan suomeksi täältä. Käytännössä niillä tarkoitetaan yksilöiden oikeuksia päättää tietoisesti ja vastuullisesti omaan seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista sekä ilmentää omaa seksuaalisuuttaan siten, miten itse haluaa kunnioittaen kuitenkin samalla myös muiden ihmisten seksuaalioikeuksia.
Seksuaalisuuden teeman äärellä varsinkin kouluissa ja terveydenhuollossa puhutaan yleensä seksuaaliterveydestä, joka onkin valtavan tärkeä osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja seksuaalisuutta. Seksuaaliterveydestä puhuttaessa puhe kääntyy usein kuitenkin terveydellisiin haasteisiin, ongelmiin sekä riskeihin (mm. riski seksitauteihin oikeanlaisen ehkäisyn puuttuessa) ja vaikka nämäkin ovat tärkeä tiedostaa, on hyvä kuitenkin ymmärtää seksuaalisuuden olevan moniulotteisempi asia, johon esimerkiksi nautinto osaltansa kuuluu. Kun me puhumme seksuaaliterveyden edistämisestä, puhumme myös nautintopuheen viemisestä eteenpäin niin kouluissa kuin terveydenhuollossakin. Kondominkaan käyttö ei auta silloin tukemaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, jos seksiin suostuu vain miellyttääkseen toista eikä seksistä lainkaan nauti – pahimmillaan sen voi kokea todella kivuliaana, jos ymmärrystä nautintopuheen ympärillä ei ole.
Seksuaalisuus on siis laaja teema, joka sisältää puhetta ihmisestä itsestä, suhteesta muihin ihmisiin, kehonkuvan äärellä olemista, kokemusta itsestä ja muista, sekä syvimmillään se on tunteita ja tarpeita, ihmisyyttä. Se on sitä miten me pukeudumme, toimimme suhteessa itseemme ja muihin ihmisiin sekä nähdyksi tulemista toinen toisillemme sellaisina, kuin olemme. Se on parhaimmillaan ihmisen voimavara ja niin paljon valtavasti laajempi kokonaisuus kuin vain seksi – vaikka toisille seksin toteuttaminen on yksi voimavara ja seksuaalisuuden tärkeä elementti. On kyse sitten pienestä lapsesta ihailemassa kehoaan kuninkaallisella ylpeydellä peilistä tai saattohoidossa olevasta ikäihmisestä, joka kaipaa pitkäaikaista kumppaniaan vierellensä viimeisten hengenvetojen haihduttaessa voimat hauraasta kehostaan – seksuaalisuus on heissä, sinussa ja minussa, joka hetki läsnä.
Mitä tahansa seksuaalisuus kenellekin on ja mitä tahansa se kullekin merkitseekään, suhtaudummehan kunnioittavasti siihen kokonaisuutena. Sillä omaa seksuaalisuutta ei kukaan pääse pakoon – se on jokaisessa ihmisessä olemassa, halusimme sitä tai emme. Sen olemassa olemisen ei tarvitse olla tietoista eikä ääneen jatkuvasti sanoitettua, mutta ymmärrys auttaa kohtaamaan sen teemat neutraalimmin ja suhtautumaan siihen asiana muiden joukossa.
Omannäköisen elämän ilmentäminen juuri siten, miten itse toivoo ja haluaa sekä siten, joka kunnioittaa omia ja muiden rajoja on yksi avain kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin arkun lukkoryppääseen.
Herättiko tämä artikkeli sinussa ajatuksia? Kuulisimme mielellämme oivalluksiasi teeman äärellä sosiaalisessa mediassa. Muistathan tägätä @amorinoy ja jakaa artikkelimme, jos se tuntuu sinusta hyvälle.🤎
Blogitekstin on kirjoittanut Amorin yrittäjä, erityistason seksuaaliterapeutti, sairaanhoitaja-kätilö Susanna Alhonkoski
