Seksuaalisuus on yksi ihmisyyden osa, millä on monia ulottuvuuksia. Seksuaalisuus siis ei ole vain seksin tekemistä tai reaktioita, vaan se kattaa muitakin ihmisyyden ulottuvuuksia elämässä, kuten tunteita.
Seksuaalisuuteen liittyvä informaatio on usein opittu vanhemmilta, ikätovereilta tai medialta, jossa perinteisesti pääpaino on ollut seksuaali- ja sukupuolinormatiivisessa kasvatuksessa. Tämän vuoksi seksuaalisuuteen liittyvät normit elävät edelleen vahvassa ja moni kokee olevansa seksuaalisuuden ja seksin saralla epänormaali tai poikkeava, jos oma mieltymys/tapa/identiteetti ei vastaa sitä, mitä yhteiskunnallisesti meiltä odotetaan tai miten mediassa asiasta puhutaan. Tutkimuksissakaan ei juuri tuoda nautinnon moninaisuutta esiin, joka osaltaan hämärtää tietoa siitä, miten ihmiset kokevat eroottisen mielihyvän.
Seksuaalisuuteen ja seksiin liittyy paljon häpeää, uskomuksia ja tabuja ja seksuaalisuus aiheena on tutkimustenkin mukaan ollut varsinkin isien keskuudessa niin suuri tabu, ettei siitä ole juuri lasten kanssa puhuttu. Seksuaalisuus on kuitenkin osa ihmisyyttä syntymästä kuolemaan asti, eikä sitä voida irrottaa ihmisestä pois. Silti siihen liittyvä stigma ja rajoittunut tieto rajaa mahdollisuutta ymmärtää, kokea ja kommunikoida seksistä ja seksuaalisuudesta muiden ihmisten kanssa. Monilla myös ero sisäisen eroottisen maailman ja ulkoisen todellisuuden välillä käykin sietämättömäksi.
Seksuaalisen käsikirjoituksen määritelmä
Seksuaalisuuden käsikirjoittajien kehittäjien katsotaan olevan tutkijat Simon & Gagnon, joiden mukaan seksuaalisuuden käsikirjoitus voidaan jakaa kollektiivisiin (kulttuuriset skenaariot) ja henkilökohtaisiin (intrapsyykkiset skenaariot), jotka ohjaavat yksilön seksuaalista käyttäytymistä.
Yleisesti ajateltuna seksuaalisuuden ja seksin käsikirjoitus ohjaa paljon sitä, miten me sosiaalisesti käyttäydymme ja toimimme. Käsikirjoitukset ja normit välittyvät muiden ihmisten kautta, mutta myös median esittämien kuvausten kautta siitä, miten ihmiset toimivat ja reagoivat tietyissä tilanteissa. Lisäksi yhteiskunnan rakenteet, kuten avioliittolaki, ohjaa seksuaalista käyttäytymistä ja luo seksuaalisuuden käsikirjoitusta. Yhteiskunnallisesti käsikirjoitukset määrittävät esimerkiksi seksuaalisen vuorovaikutuksen kohteet, tavoitteet ja toivotut ominaisuudet.
Yksilötasolla seksuaalisuuden/seksin käsikirjoitus tarkoittaa esimerkiksi sitä, miten yksilön tulisi tuntea ja käyttäytyä tietyissä tilanteissa sekä sitä, mitä kumppanilta tulisi odottaa. Se määrittää, mikä on soveliasta ja hyväksyttävää seksuaalista käytöstä sekä hyväksyttävää statuksen, roolin tai mallin ilmentämistä. Seksi on yleensä toimintoa, johon sisältyy useita seksuaalisuuden käsikirjoituksia.
Yksilötason odotukset ja ajatukset normaalista seksuaalisuuden ja seksin käsikirjoituksesta muovaantuvat sosiokulttuuristen vaikutteiden perusteella. Useat ihmiset kokevat seksin suorituskeskeisenä ja seksin käsikirjoitus on monelle ”itsestään selvä”, eli usein hyvin kapea-alainen näkemys siitä, mitä on terve seksuaalisuus ja seksi. (Berry & Lezos 2017, 8.) Mediassa seksi liitetään usein heterosuhteisiin ja näytetään intohimoisena suuteluna ja toisinaan yhdyntänä (Timmermans & Bulck 2018, 1491-1492), joka voi vääristää käsikirjoitusta ja seksiin liittyvää avoimuutta. Seksi voi tämän vuoksi olla hyvin rutiininomaista ja monien mielestä tylsää.
Vuosien saatossa asiakastyössä olemme todenneet, että harvalla on riittävästi ymmärrystä ja tietoa siitä, miten moninainen seksuaalisuuden käsikirjoitus voi olla. Mitä suurempaan ikäluokkaan mennään, sitä kapea-alaisempi seksuaalisuuden ja seksin käsikirjoitus on, johtuen kokemuksemme mukaan siitä, ettei seksistä ja seksuaalisuudesta ole juuri koskaan suuremmalle ikäryhmälle puhuttu. Seksuaalikasvatus on keskittynyt lähinnä seksitautien ehkäisyyn ja ei-toivottujen raskauksien minimointiin (Goldfarb & Lieberman 2020, 14). Mitä vähemmän ihmisillä on tietoa ja ymmärrystä seksuaalisuudesta ja seksistä, sen voimakkaampana erilaiset tabut ja stigmat istuvat väestön keskuudessa. Seksi ja seksuaalisuus on kuitenkin alati muuttuva ominaisuus ja erilaiset tilanteet, kuten sairaudet, raskaudet, synnytykset, ihmissuhteen muutokset, väkivaltakokemukset, seksuaaliset toimintahäiriöt ja kehomuutokset voivat vaikuttaa niiden käsikirjoitukseen. Toisaalta käsikirjoitusta pystyy myös itse muuttamaan, jolloin lopulta ihmisellä on pitkälti valta itse määrittää, miltä oma seksuaalisuus ja seksi näyttää.
Kuinka käsikirjoitus voi muuttua tahtomattamme
Joskus seksuaalisuuden ja seksin käsikirjoitus muuttuu tahtomattamme ja nopeasti. Yksi suurista ei-toivotuista muutoksen tuojista on äkillinen sairastuminen ja vammautuminen. Esimerkiksi gynekologisella syövällä on merkittäviä vaikutuksia elämänlaatuun, mukaan lukien kehonkuvaan, seksuaalisuuteen ja seksuaalisiin toimintoihin.
Seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta esimerkiksi väkivaltakokemus lapsena tai aikuisena vaikuttaa laajasti ihmisen kokonaisvaltaiseen terveyteen ja mielenterveyteen, joka muuttaa iäksi myös ihmisen seksuaalista käsikirjoitusta. Trauma tai tilanne, jossa yhteiskunta pitää seksiä häpeällisenä ja vaarallisena voi aiheuttaa kehosta irtaantumisen, nk. dissosiaation seksin aikana. Tämä vaikuttaa eittämättä myös kiihottumiseen ja seksuaaliseen haluun. Toisaalta traumaattinen kokemus, kuten seksuaalinen väkivalta tai hyväksikäyttö voi aiheuttaa seksuaalisen aversion, eli seksiin ja vastakkaiseen sukupuoleen kohdistuvaa vastemielisyyttä, joka luokitellaan erityisesti naisten toimintahäiriöksi. Tämä taas voi vaikuttaa esimerkiksi turvallisen ihmissuhteen luomiseen, jolloin seksuaalisuuden ja seksin käsikirjoitus omassa elämässä voi vääristyä itseään vahingoittavaksi.
Käsikirjoituksen muuttaminen itse
Seksuaalista käsikirjoitusta voi muuttaa myös itse. Aiemmin kapeasti tarjottu, mutta nykyään jo laajemmin huomioitu seksuaalikasvatus antaa tietyt valmiudet seksin tekemiselle ja keskittyy esimerkiksi turvallisen suhteen luontiin ja seksuaaliväkivallan ehkäisyyn, joka taas osaltansa on suoraan yhteydessä nuorten hyvinvointiin ja menestykseen tulevaisuuden työelämässä, mutta myös esimerkiksi televisiosta seksin oppiminen on todettu olevan yhteydessä seksipositiiviseen käsikirjoitukseen.
Seksuaaliterapialla on tutkittuja hyötyjä seksuaalisuuden ja seksin käsikirjoituksen muuttamiseen. Seksuaaliterapia tarjoaa näyttöön perustuvaa lähestymistapaa seksuaalisuuteen ja seksiin liittyviin uskomuksiin, asenteisiin, ahdistukseen ja kontekstiin. Monet hakeutuvat seksuaaliterapiaan sen vuoksi, ettei seksin ja nautinnon moninaisuudesta vielä juuri puhuta, jolloin seksuaalisuuden ja seksin ympärillä on paljon tässäkin työssä esiin noussutta häpeää, syyllisyyttä ja stigmaa. Seksuaaliterapiassa annetaan mm. seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvää tietoa, joka auttaa ymmärtämään seksin ja nautinnon moninaisuutta paremmin. Seksuaaliterapiassa asiakkaan tavoitteet ovat keskiössä ja se voi sisältää esimerkiksi seksuaali- tai sukupuoli-identiteetin vahvistamista, joka ei kuulu heteronormatiiviseen tai monogaamiseen lokeroon.
Aiemmin opitun seksuaalikäsikirjoitusten muuttaminen voi mahdollisesti vähentää sukupuolten epätasa-arvoa sekä lisätä mahdollisuuksia nautintoon, turvallisuuteen ja hyvinvointiin sukupuolesta riippumatta, mutta tutkimusten mukaan erityisemmin naisten kohdalla. Onkin hienoa huomata, miten meidänkin työssämme seksuaalisuuden ja seksin käsikirjoitusta kyseenalaistamalla voidaan oivaltaa ja löytää uutta oman seksuaalisuuden ja seksin saralla. Parhaimmillaan käsikirjoituksen muuttaminen on tuonut mukanaan muutoksia, jotka vaikuttavat koko loppuelämään: ”Haluan sinua vielä tälleen pidemmän ajankin jälkeen kiittää tuestasi taannoisessa vaikeassa elämäntilanteessani. Koen, että opin kanssasi niin paljon itsestäni, tunteistani ja niiden käsittelystä ja sanoittamisesta sekä kommunikaatiosta, että olen pystynyt ammentamaan siitä aivan valtavasti nykyisessä parisuhteessani. Saimme puolisoni kanssa kaksi viikkoa sitten perheenlisäystä ja harjoittelemme perhe-elämää vauvakulpassamme. Kiitos vielä.” (Asiakaspalaute 2024.)
Tässä sinulle vielä muutamia kysymyksiä pohdittavaksi:
Millainen sinun seksuaalisuuden/seksin käsikirjoitus on ollut tai on nykyään?
Onko jokin asia elämässäsi vaikuttanut seksuaalisuuden/seksin käsikirjoitukseesi? Oletko esimerkiksi jäänyt sooloseksistä lapsena kiinni aikuiselle, jonka jälkeen sooloseksi on tuntunut häpeälliseltä ja likaiselta?
Millainen seksuaalisuuden/seksin käsikirjoitus olisi sellainen, jota haluaisit elää ja toteuttaa?
Oletko valmis muuttamaan seksin ja seksuaalisuuden käsikirjoitustasi?
Seksuaaliterapiassa ja neuvonnassa ensisijaisesti puututaan juuri seksin ja seksuaalisuuden käsikirjoitukseen, vaikka sitä ei suoranaisesti niin usein sanoitetakaan. Voit tutustua tiimiimme ja varata oman aikasi seksuaaliterapiaan täältä.
Teksti on Susanna Alhonkosken ja Aino Karlan käsialaa ja osa seksuaaliterveyden edistämisen YAMK -koulutyötä.
ARTIKKELIN LÄHTEET:
Andersen, J.; Hughes, T.; Zou, C. & Wilsnack. S. 2014. Lifetime Victimization and Physical Health Outcomes among Lesbian and Heterosexual Women. Plos One, 2014, 9, 1-9. Saatavissa: DOI: 10.1371/journal.pone.0101939 [viitattu 29.12.2024].
Asiakaspalaute 2024. Lähetetty 21.12.2024. Instagram -viestit. [viitattu 11.1.2024]
Bennet, C. & Harden, J. 2019. Sexuality as taboo: using interpretative phenomenological analysis and a Foucauldian lens to explore fathers’ practices in talking to their children about puberty, relationships and reproduction. Journal of Research in Nursing 24(1–2), 22–33. Saatavissa: DOI:10.1177/1744987118818863 [viitattu 14.12.2024].
Berry, M. & Lezos, A. 2017. Inclusive sex therapy practices: a qualitative study of thetechniques sex therapists use when working with diversesexual populations. Sexual and relationship therapy, 32 (1), 2-21. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.1080/14681994.2016.1193133 [viitattu 15.12.2024].
Brusila, P. 2020. Seksuaalilääketiede. Teoksessa: Brusila, P.; Kero, K.; Piha, J. & Räsänen, M. (toim.) 2020. Seksuaalilääketiede. 1. painos. Kustannus Oy Duodecim: Helsinki.
Darnell, C. Sexuality, sex therapy & somatics. In bed with the mostlikely bedfellows. So why aren’t they? Sexual and relationshp therapy 38 (3), 384–397. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/14681994.2021.1882672 [viitattu 15.12.2024].
Disney, 1992. Aladdin. Yle Areena. Lasten elokuva. Julkaistu 9.12.2024. Saatavissa: https://areena.yle.fi/1-71839873 [viitattu 27.12.2024].
French, J.; Cavanaugh, J.; Mustoe, A.; Carp, S. & Womack, S. 2018. Social Monogamy in Nonhuman Primates: Phylogeny, Phenotype, and Physiology. The Journal of Sex Recearch 2018 May ; 55(4-5): 410–434. Saatavissa: doi:10.1080/00224499.2017.1339774 [viitattu 28.12.2024].
Goldfarb, E. & Lieberman, L. 2020. Three Decades of Research: The Case for Comprehensive Sex Education. Journal of Adolesc Health 2021 68, 13-27.
Saatavissa: doi: 10.1016/j.jadohealth.2020.07.036. [viitattu 29.12.2024].
Goyal, R.; Chandran, D.; Garg, K.; Mohankumar, P.; Gupta, S.; Gautam, R.; Chopra, H. & Dhama, K. 2022. Medicalization of sexuality and sexual health: A perspective review. Journal of Experimental Biology and Agricultural Sciences 10, 1241-1252. Saatavissa: doi:10.18006/2022.10(6).1241.1252. [viitattu 15.12.2024].
Kauppinen, J. & Nikula, M. 2020. Seksityöntekijöiden seksuaaliterveys. Teoksessa: Brusila, P.; Kero, K.; Piha, J. & Räsänen, M. (toim.) 2020. Seksuaalilääketiede. 1. painos. Kustannus Oy Duodecim: Helsinki.
Masters, N.; Casey, E.; Wells, E. & Morrison, D. 2013. Sexual scripts among young heterosexually active men and women: Continuity and change. The Journal of Sex Recearch 50(5): 409–420. Saatavissa: doi:10.1080/00224499.2012.661102 [viitattu 14.12.2024].
Miami Vice. 2006. Elokuvan kohtaus. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=VIiHSZu5g7Q [viitattu 29.12.2024].
Pohjoismainen kliinisen seksologian yhdistys ry (NACS) 2011. Eettiset ohjeet. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://static1.squarespace.com/static/6131e577a7d27c1697a71d17/t/616967c2a98cd94e70c6d7c1/1634297794591/NACS+Eettiset+ohjeet.pdf [viitattu 15.12.2024].
O’Connor, A., Connaghan, J. & Maguire, R. 2019. Healthcare professional perceived barriers and facilitators to discussing sexual wellbeing with patients after diagnosis of chronic illness: A mixed-methods evidence synthesis. Patient Education and Counseling 102(5), 850-863. https://doi.org/10.1016/j.pec.2018.12.015 [viitattu 15.11.2024].
Oehlet, L.; Freeman, L. & Hughes, A, 2023. Sex therapy with couples experiencing infertility: an intersystem approach. Sexual and Relationship therapy 38(4), 860–873. Saatavissa:
https://doi.org/10.1080/14681994.2021.1915472 [viitattu 15.12.2024].
Omidvar, A.; Mirhashemi, M.; Yousefi, H. & Khoei, E. 2021. Associations of sexual behavioral aspects and sexual scripts among college students: A cross-sectional study. International Journal of Reproductive BioMedicine 20, 915-922. Saatavissa: https://doi.org/10.18502/ijrm.v20i11.12358 [viitattu 14.12.2024].
Panchatsharam. P; Durland, J.; Zito, P. 2023. Physiology, erection. National Library of Medicine. WWW-dokumentti. Päivitetty 1.3.2023. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK513278/ [viitattu 29.12.2024].
Parviainen, M. 2023. Seksologiset tulkinnat halun ja seksin merkityksestä heteroparisuhteessa. Itä-Suomen Yliopisto. Dissertations in Education, Humanities, and Theology. Väitöskirja. University of Eastern Finland, 2023. PDF-Dokumentti. Saatavissa: https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/30884/urn_isbn_978-952-61-5019-2.pdf?isAllowed=y&sequence=1&utm_source=chatgpt.com [viitattu 29.12.2024].
Piha, J. 2020. Erektiohäiriöt. Teoksessa: Brusila, P.; Kero, K.; Piha, J. & Räsänen, M. (toim.) 2020. Seksuaalilääketiede. 1. painos. Kustannus Oy Duodecim: Helsinki.
Pro-tukipiste 2024. Stigma. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://protukipiste.fi/hyva-tietaa/stigma/ [viitattu 14.12.2024].
Sahiro, A. & Duff, P. 2021. Sexual and Reproductive Health and Rights Inequities Among Sex Workers Across the Life Course. Teoksessa: Goldenberg, S.; Thomas, R.; Forbes, A. & Baras, S. Sex Work, Health, and Human Rights: Global Inequities, Challenges, and Opportunities for Action. 2021. Kappale 4. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK585697/pdf/Bookshelf_NBK585697.pdf [viitattu 15.12.2024].
Sever, Z. & Vowels, L. 2023. Barriers to Seeking Treatment for Sexual Difficulties in Sex Therapy. Journal of Couple & Relationship Therapy 23(1), 1-20. https://doi.org/10.1080/15332691.2023.2264470 [viitattu 15.11.2024].
Scoats, R. & Campbell, C. 2022. What do we know about consensual non-monogamy? Current Opinion in Psychology 2022, 48, 1-5. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.copsyc.2022.101468 [viitattu 28.12.2024].
Simon W. & Gagnon, H. 1984. Sexual scripts. Teoksessa Parker, R. & Aggleton, P. 2007. Culture, Society and sexuality. 2. painos. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://chairoflogicphiloscult.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/02/culture-society-and-sexuality.pdf [viitattu 14.12.2024].
Taivaloja, N. 2025. Tutkimus. WWW -Dokumentti. Saatavissa: https://nitataivaloja.fi/tutkimus/ [viitattu 11.1.2025].
Timmermans, E. & Bulck,J. 2018. Casual Sexual Scripts on the Screen: A Quantitative Content Analysis. Archives of Sexual Behavior 47, 1481–1496. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s10508-018-1147-1 [viitattu 14.12.2024].
Træen, B. & Thuen, F. 2020. Non-consensual and Consensual Non-monogamy in Norway. International Journal Oh Sexual Health 2022, 34, 65–80. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/19317611.2021.1947931 [viitattu 28.12.2024].
Ramanathan, V. & Redelman, M. 2020. Sexual dysfunctions and sex therapy: The role of a general practitioner. Aust J Gen Pract 49(7), 412-415. Saatavissa: doi: 10.31128/AJGP-02-20-5230 [viitattu 15.12.2024].
Roest, S.; Visser, T. & Zeelenberg, R. 2018. Dutch taboo norms. Behavior Research 50, 630–641. Saatavissa: DOI 10.3758/s13428-017-0890-x [viitattu 14.12.2024].
Velten, J.; Dawson, S.; Suschinsky, K.; Brotto, L. & Chivers, M. 2020. Development and Validation of a Measure of Responsive Sexual Desire. Journal of Sex & Marital Therapy, 46, 122-140. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/0092623X.2019.1654580 [viitattu 29.12.2024].
Wiederman, M. 2005. The Gendered Nature of Sexual Scripts. The Family Journal 13, 496-502. Saatavissa: DOI: 10.1177/1066480705278729 [viitattu 14.12.2024].
White, M.; Boehm, M.; Glackin, E. & Bleakley, A. 2022. How Sexual Information Sources are Related to Emerging Adults’ Sex‑Positive Scripts and Sexual Communication. Sexuality & Culture 2023 Jan 7:1–22, Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s12119-022-10061-z [viitattu 14.12.2024].
WHO. 2015. Brief Sexuality-Related Communication: Recommendations for a Public Health Approach. Geneva: World Health Organization. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK311026/ [viitattu 14.12.2024].
WHO. 2023. Sexual Health Assessment of Practices and Experiences (SHAPE). PDF-dokumentti. Saatavissa: https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/375232/9789240085909-eng.pdf?sequence=1 [viitattu 14.12.2024].
Wilson, C.; McGuire, D.; Rodgers, B.; Elswick, Jr. & Temkin, S. 2021. Body Image, Sexuality, and Sexual Functioning in Women with Gynecologic Cancer: An Integrative Review of the Literature and Implications for Research. Cancer Nursing 2021, 4, 252–286. Saatavissa: doi:10.1097/NCC.0000000000000818 [viitattu 29.12.2024].
